Seitsenpäiväinen viikko on todennäköisesti lähtöisin Babyloniasta, jossa kuukausi jaettiin neljään noin seitsemän päivän jaksoon[1] ja päivät nimettiin ”seitsemän planeetan” eli Auringon, Kuun, ja viiden paljaalla silmällä erottuvan planeetan mukaan. Planeetat ja myös viikonpäivät olivat saaneet nimensä alkujaan babylonialaisten jumalien mukaan, mutta latinassa ne korvattiin vastaavilla roomalaisten jumalien nimillä, jotka vielä nykyäänkin ovat käytössä myös planeettojen niminä. Auringolle, Kuulle ja viidelle planeetalle omistettiin aikoinaan myös vuoronperään viikon tunnit (planetaariset tunnit), ja kukin viikonpäivä sai sen taivaankappaleen nimen, jolle sen ensimmäinen tunti oli omistettu.[5] Täten viikonpäivät vastasivat eri taivaankappaleita seuraavasti:[1]