Tšetšenia on Venäjän federaation tasavalta, sen perustuslaki astui voimaan 2. huhtikuuta 2003, 23. maaliskuuta järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Yli 70 prosenttia Tšetšenian asukkaista kannattaa pysymistä osana Venäjän federaatiota, myös Venäjää arvostelevien tahojen järjestämissä kyselyissä.

Tšetšeenit muuttivat alueelleen Pohjois-Kaukasiaan 600-luvulla tai ennen sitä jostain etelästä. Islamin vaikutus levisi alueelle Mongolien hyökkäyksen jälkeen.  Tšetšeenien hallintotapa oli demokraattinen, varsinaisia päälliköitä ei ollut. Maa oli hyvin metsäinen, mikä helpotti alueen puolustusta. Venäjä valtasi Tšetšenian 1800-luvulla. Tästä lähtien tšetšeenien ja venäläisten välit olivat yleensä huonot. Kommunistinen diktaattori Josif Stalin vainosi tšetšeeneja pakkosiirtäen heitä muualle. Tšetšeenien takaisinmuutto aiheutti 1950-luvun lopussa levottomuuksia venäläisten ja tšetšeenien välille. Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, tšetšeenit alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Boris Jeltsinin johtama Venäjä piti maan itsenäistymistä kuitenkin laittomana ja aloitti 1994 sodan maata vastaan. Tšetšeenit pitivät sodassa melko hyvin pintansa rajuista pommituksista huolimatta. Niinpä maat sopivat rauhasta 1996. Maa pysyi kuitenkin hajanaisena ja levottomana. Vuonna 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytyksiä, joita väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja Venäjä kosti tämän hyökkäämällä maahan. Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan 25 000 - 250 000 siviiliä ja Venäjän pommitukset raunioittivat pääkaupunkia pahoin. Tšetšeenit kostivat tämän ja Venäjän tekemät sotarikokset muutamin terrori-iskuin. Venäjää vastaan kapinoivien separaristien rivit harvenivat kuitenkin nopeasti ja heidän kannatuksensa hiipui. Maa palasi Venäjän osaksi ja Tsetsenian johtoon nousi Venäjän tukema kovaotteinen diktaattori Ramzan Kadyrov.