Veneilyyn on veden sameudesta huolimatta poikkeuksellisen hyvät olosuhteet, koska 1700–1800-luvulla suoritetut joen perkaukset ovat vähentäneet kivien määrää ja voimalaitosten vedenpinnan nostot ovat hävittäneet kosket. Voimalaitokset estävät pitkien venematkojen tekemistä, mutta kevyimmillä vesikulkuneuvoilla voi liikkua melko esteettömäsi joella ja kiertää voimalaitokset osoitettuja kiertoreittejä pitkin. Tyrvään voimalaitokselta eli Kokemäenjoen luusuasta on Äetsän voimalaitokselle matkaa 12km, Äetsästä on Kokemäelle Kolsin voimalaitokselle 45km, Kokemäeltä Harjavaltaan Lammaisten voimalaitokselle 18km, Harjavallasta Poriin 27km ja edelleen merelle 10km ja Mäntyluotoon vielä 15km. Kokomaismatkaa kertyy yhteensä noin 121km, mikä on joen kokonaispituus. Kokemäenjoelle on tehty opastettu melontareitti, jonka opas on edelleen saatavilla.

Kokemäenjoen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva, Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saava Loimijoki. Se on yhteensä 114km pitkä. Muista sivujoista suurimpia ovat Kauvatsalla Kokemäenjokeen laskeva, Suodenniemen ja Hämeenkyrön rajoilta alkunsa saava Kauvatsanjoki. Sen vesireitti virtaa Mouhijärven, Kiikoisjärven ja Sääksjärven kautta yhtyen Kokemäenjokeen Puurijärven jälkeen Ala-Kauvatsanjokena. Porissa Kokemäenjokeen laskee Kullaalta, Noormarkusta ja Kokemäen ja Harjavallan takamailta alkunsa saava Harjunpäänjoki. Lisäksi Huittisissa jokeen laskee Sastamalan eteläosista alkunsa saava Sammunjoki eli Sammaljoki.